Ylipainoinen ja raskaana!

 Ylipaino ja raskaus puhuttaa ja mietityttää paljon. Pääosin sellaisia kenellä on ylipainoa ja lapsia haaveissa, mutta aihe kiinnostaa myös muitakin, ja aiheeseen liittyy myös mielipiteitä suuntaan jos toiseen.

Kirjoittelen nyt omista kokemuksista ja fiiliksistä, sekä vastaan kysymyksiin mitä olette aiheeseen liittyen instan puolella laittaneet. En ota tässä jutussa kantaa yleisellä tasolla mitä riskejä ylipaino lisää, niitä jokainen voi halutessaan tutkia itse.

Taustaa sen verran, että meille odotellaan neljättä (ja viimeistä :) lasta, heinävauvaa. Olen kaikissa raskauksissa ollut ylipainoinen. Ensimmäisessä kahdessa toki vähemmän, mitä nyt kahdessa viimeisessä.

Olen itse tietoinen mihin ylipaino voi vaikuttaa esim.yritysaikana ja olemmekin olleet onnekkaita, ettei meillä ylipaino ole tuonut haasteita raskauden alkamiseen. Moni nykyään kamppailee lapsettomuuden kanssa ja ylipaino voi olla hoitojen este, mikäli apua tarvitsee. 

Yleisin kysymys onkin ollut terveydenhuollon suhtautuminen ylipainoon, miten neuvolassa suhtaudutaan ja olenko kokenut tuomitsemista?

-Käsi sydämellä vastaan, en ole saanut minkäänlaista negatiivista kommentointia neuvolasta tai äitiyspolilta saatikka synnäriltä. On juteltu totta kai aiheesta neutraalisti. Ohjeistus on, ettei paino saisi juurikaan nousta koska ylipainoa on jo lähtöönsä. Itsellä paino on pääosin laskenut, tekemättä mitään, ja enemmän olenkin saanut siitä kommentointia, että syönkö riittävästi ja ettei ole tarvetta/järkevää raskausaikana laihduttaa. Minulle käy odotusaikana niin, ettei herkut maistu ja se sitten oman oletuksen mukaan laskee painoa. Loppuraskaudesta painoa on tullut takaisin päin muutamia kiloja mutta synnyttäessä olen kevyempi mitä plussatessa. Olen itse neuvolassa ottanut myös puheeksi ylipainon ja onko jotain mitä pitäisi huomioida, ja keskustelu on ollut tosiaan neutraalia. 

Muutamia kysymyksiä tuli sitten miten olen kokenut kasvavan vatsan, kun ylipainon vuoksi vatsa ei ole pelkkää vauvaa. Teitä on myös mietityttänyt voiko ylipainoinen olla kaunis odottaja. Joku kysyjä myös kertoi peitelleen raskausvatsaa.

- Itse olen kokenut olevani kauneimmillani juuri raskausaikana ja ollut jollain tapaa "vapaa". Olenkin korostanut vatsaa ja ollut kehostani ylpeä. Millainen ihme sisälläni kasvaa.. Olen tehnyt valtavasti töitä juuri sen kanssa, olenko kaunis, voinko olla ylipainoisena kaunis tai olenko arvokas tälläisenä kuin olen.. Ja ollut välillä hirveän epävarma itsestäni. Mutta koen, että nämä epävarmuudet ei johdu niinkään ylipainosta vaan siitä millaisen tien olen kulkenut koulukiusaamisen ja isättömyyden, ensimmäisen parisuhteen ja muiden haasteiden kautta. 

Se miten kannat itsesi, olit sitten minkä kokoinen vain, sillä on iso merkitys. Kaikista tärkein sinun itsetunnolle, olet sinä itse. 

Kysymyksissä oli myös onko pluskokoisuus vaikuttanut raskauteen tai synnytyksiin?

-Mulla kaikissa raskauksissa on noussut verenpaine, joka sitten synnytyksen jälkeen on laskenut normaaliin. En ole saanut tähän koskaan varmuutta, mutta veikkaan itse ettei ylipaino ainakaan auta asiaa. Toki se on synnytyksen jälkeen laskenut aina, joten lääkäritkään ei ole siihen kantaa ottaneet. 

Olen kuullut, että kaikissa kaupungeissa en saisi tällä ylipainolla synnyttää alakautta, ja se on ollut itselle aika pysäyttävä ajatus. Olen kaikki kolme synnyttänyt alakautta, ja kolmosen synnytyksessä olin isompikokoisempi mitä edellisissä, ja se oli helpoin synnytys. Ylipaino voi vaikuttaa moneen asiaan, mutta minulla tätä ei ole tuotu esiin tai että se olisi ollut este jollekin toimeenpiteelle esim.synnytyksessä.

Sitten kysyttiin onko ultrassa saatu aina selkeä kuva tai onko ultrassa tullut kommentointia?

-On saatu ja ei ole tullut. Vastassa on ollut aina ihania ammattilaisia ja ylipainoa ei ole kommentoitu millään lailla. Ultrassa saatu aina hyvä kuva ja saatu tutkittua kaikki mitä tarvinnut, ja vatsan päältä. Joskushan vauvan asento on hankala ja ihan normaalipainoinenkin odottaja joutuu ultrattavaksi alakautta näkyvyysongelmien vuoksi tai joudutaan varaamaan uusi aika. Usein vain ylipainoinen ottaa kaiken herkästi itseensä ja syyttää itseään. 

Paljon olen törmännyt keskusteluun myös siihen, että miten ylipainoinen voi olla edes raskaana tai arvioitu missä kunnossa puolison pitää olla kun haluaa ylipainoista. Kuka nyt haluaa seksiä ylipainoisen kanssa.

Ensinnäkin ylipaino ei ole yhtäkuin se ihminen. Itse lähinnä säälin näitä huutelijoita, jotka usein lienee omassa elämässään niin kurjassa olossa, että purkavat sen toisiin. Ylipaino ei määrittele ketään, tai kerro esimerkiksi luonteesta tai ihmisen ihanuudesta mitään. 

Joten olit minkä kokoinen vain, nauti elämästä ja anna itsellesi lupa olla onnellinen. Älä rakenna ylipainosta itsellesi häkkiä.

Mikäli kysymyksiä tai ajatuksia herää, nakkaa viestiä tai kommentoi alle.

-Laura

Ps. Instagramissa jaan arkea ja odotusta aktiivisesti.

Tammikuun tuloksia ja helmikuun kuulumisia..

Tammikuu meni jo ja helmikuu hyvää vauhtia vetelee viimeisiä viikkoja. Alkuvuosi on mennyt jotenkin tosi nopeasti. Lumentuloa katsellessa, en tiedä kyllä onko kevät vielä pitkillä talviunilla..

Aloitin tammikuussa tosiaan Suurin Muutos- valmennuksessa. Kaipasin runkoa muutostyöhön ja ryhmän tuomaa vertaistukea. Imetyksen aikana painon pudotus tuntui myös haastavalle, ja valmentajien apu tuntui turvalliselle.

Tammikuussa keskityin ruokailuun ja kokeilin uusia reseptejä, mitä valmennuksessa saatiin. Ilokseni kaikki reseptit tuntui sellaisille, että niitä voisi kokeilla ja ottaa pysyväksi arkeen. Oli myös huojentavaa huomata, että oma arkiruoka oli ok ja todellakin saisi syödä kunnolla. On harmillista miten syvässä vanhat ajattelumallit on, kuten "laihtuessa pitäisi nähdä nälkää.." tai että lautaselle pitää koota kuivaa kanaa ja parsakaalia.

Karsiessani herkkuja huomasin, että syön oikeaa ruokaa liian vähän ja siihen saikin ihan keskittyä. Ruokailun järkeistäminen on sujunut kuitenkin yllättävän kivuttomasti ja on ollut mukava huomata, että vuosien aikana on jäänytkin hyviä tapoja, esim vedenjuominen on sujunut.

Tammikuussa painoa heilahti alas -8kg ja tämä on tahtina vauhdikas. Mutta uskon tässä olevan sitä nestepöhöä ja vauhdin tasaantuvan. Ruokamääriä nostettiin hiukan ja koen todella tärkeäksi, että juuri alussa on valmentajat mukana. Heiltä voi kysyä ja tarkistaa.

Helmikuu sensijaan on ollut aika kankea. Vauvan kanssa on ollut todella hulinaviikot, yöt on rikkonaisempia ja hänen päiväunetkin olleet melko silppua. Väsyneenä oikein korostuu mieliteot ja kaikki tuntuu vaikeammalle. Ei auta kuin mennä päivä kerrallaan, vetää happea ja uskoa siihen, että unet pienellä pian tasoittuu. Nihkeästä menosta huolimatta keskityn ruokailuun ja käyn liikkumassa lenkin ja vesijumpan merkeissä. Olen myös kokeillut mealpreppailua omien lounaiden kanssa ja se on tuntunut ihan toimivalle.

Opettelen ja elän samalla tätä meidän elämää. Ja muutosmatka tulee askel kerrallaan siinä samalla.

-Laura

Ps. löydät minut instagramista!

Suuria pieniä oivalluksia.

Olen tällä viikolla hiljentynyt jollain tapaa itseni äärelle. Viikko on ollut jotenkin raskas, pitkästä aikaa nihkeä. Yöt on olleet huonoja. Olen nukkunut tarpeeksi monta tuntia, mutta kello on vilkuttanut öitä punaisella. Pituudesta huolimatta yöt olleet levottomia, katkonaisia ja olen nähnyt paljon unia. Myös vauva on ollut levoton.

Yllätin tällä viikolla itseni miettimästä tavoitteita ja miten palkitsisin itseni niiden saavuttamisesta. Toisaalta ihan kiva juttu, joku porkkana kun saavuttaa tavoitteen. Sitten tajusin kuitenkin, että laitan "palkinnoksi" esimerkiksi hieronnan. Ikäänkuin tulisi tehdä jotain isoa, että ansaitsee käydä hierojalla. Kuitenkin hieronta olisi tärkeä vaikka heti, kun selkä ja niskat on ihan jumissa. Sitten mietin, että olisi ihana käydä kasvohoidossa, helliä itseä ja ihoa. Heti mietin perään, että jos sitten kun tippunut 10kg..

Jotenkin surullinen mieli tuli, etten salli itselleni hemmottelua ennen urakointia. Toisaalta koen, että tälläinen motivaattorin miettiminen on hyväksikin, mutta ei toki näin ettei mitään salli itselleen ilman, että se on sidottu tavoitteeseen.

Toinen iso oivallus liittyy malttamattomuuteen. Käyn jatkuvaa taistelua itseni kanssa ja sen, että maltan mennä rauhalliseen tahtiin. Joudun jarruttelemaan liikunnan suhteen, etten taas lisää liian nopeasti liikuntakertoja ja kohta taas kipeytyy paikat. Tulee jankuttaa itselleni, että kehoni kaipaa kehonhuoltoa, venyttelyä ja lempeää otetta. Huomaan miettiväni usein tuskaisesti, että urakka on liian iso. Kun kuitenkin suunta on oikea ja maltillinen vauhti antaa mielelle aikaa ehtiä mukaan.

Huomaan myös, että tälläinen mielen kanssa käyty työ on äärettömän väsyttävää ja herkistävää. Siltikin äärettömän tärkeää. Kuunnella niitä tunteita ja fiiliksiä, pysähtyä niihin välillä kokonaan. Koen vahvasti, että olen niin oikeassa suunnassa kuin vain voi olla. Päässä muhii muutos ja työskentelee niin monella eri osa-alueella.

-Laura

Ps. Varasin itselleni hierojan ja kasvohoidon, enkä sido niitä mihinkään painotavoitteeseen! Opettelen asia kerrallaan pitämään itsestäni huolta. Olen ansainnut sen jo!

Syönkö itseni hengiltä?

Tämä blogi teksti muodostui päässäni lenkillä. Kävellessäni päässä käy armoton suhina, käyn läpi elämääni lapsuudesta aikuisuuteen, ja usein kyyneleet valuu pitkin poskia.

Eilen mietin sitä mitä tapahtuu, kun elämäntapamuutos lähtee onnistumaan ja mikä yhdistää niitä kertoja kun ei vaan lähde. Mietin tätä viimeistä paria vuotta kun olen esimerkiksi pitänyt tätä blogia tai päivittänyt instaa. Olen tahkonnut painoa alas, kerännyt sitä takaisin.. Jatkanut siis sitä jojoilua, mutta tällä kertaa julkisesti.

Kun aloimme haaveilla kolmannesta lapsesta, olin sitä mieltä että tulisi pudottaa painoa ensin. Miehen mielestä samaan konkurssiin vaan ja synnytyksen jälkeen asioita kuntoon. Jätettiinkin sitten ehkäisy pois ja ajattelin, että siinä "yrittäessä" otan itseäni kunnolla niskasta kiinni. Kierukan jälkeen kesti kuukausia kuukautisten alkaa. Stressasin tietämättä puuttuuko kuukautiset kierukan vai ylipainon vuoksi. Kun plussasin sitten vajaan vuoden päästä kierron palattua normaaliksi, painoin aikalailla saman verran kuin ehkäisyn jäädessä pois. Silloin pitkästä aikaa tilanne ahdisti, mietin mitä neuvolassa sanotaan, miten kroppa jaksaa raskauden ja synnytyksen...

Odotusaikana paino laskikin pääosin koko raskausajan. Herkut ei maistuneet, teki mieli hyvää kotiruokaa ja raikkaita salaatteja. Herkkujakin meni toki joskus, mutta määrät oli pieniä. Mietin silloin ääneen, näinkö helppoa olisi laihtua.

Synnytyksen lähestyessä mietin onnellisena, että synnärille jää lisää kiloja ja jatkan hyvää muutosta. Kun sitten pääsin synnytyksen jälkeen kotiin, painoinkin enemmän mitä synnärille lähtiessä. Raskausaikana ei turvottanut mutta nyt olikin jalat ja kädet aivan muodottomat turvotuksesta. Olin pettynyt ja lannistunut.

Silloin mies hävitti vaa´an.

Vauvan kanssa rytmi kääntyi päälaelleen, imetin pitkiä pätkiä ja mietin ruokaa vasta kun oli pakko. Kauhean nälkäisenä vedin kaiken melkein mitä eteeni sain, ja söin nälän jo mentyä. Ja palasin herkkuihin, koska yöt valvottiin 2-3 saakka. Imetin vauvaa, valvoin yksin ja vedin suklaata ja karkkia.

Jälkitarkastuksessa painoin enemmän kuin koskaan. Hävetti mutta olo oli ontto. Sinäkin iltana käsi käsi herkkujen perässä. Ostin illoiksi aina karkkipussin ja suklaalevyn, perustelin itselle tämän olevan ihan ok kun jätän aina miehelle puolet. Joskus meni yli puolet, mutta miestä ei haitannut. Silitti mua ja sanoi ymmärtävänsä. Teki mieli huutaa, älä ymmärrä, ravistele muhun vauhtia.. Mutta ymmärsin jollain tapaa itseänikin. Ymmärrys on kaksiteräinen miekka.

Joulukuussa alkoi epätoivo hiipiä mieleen. Tunsin kuinka talvivaatteet alkoi puristaa, oli hankala olla. Olin väsynyt ja äärettömän äreä. Samaan aikaan elin ihanassa vaaleansinisessä vauvakuplassa. 

Joulun lähellä kysyin mieheltä, syönkö itseni hengiltä. Vastasi ettei tiennyt. En tiennyt minäkään, eikä se tuntunut miltään. Sitä tunnetta jäin miettimään, miksi arvotan itseni näin alas.. Miksi oma hyvinvointi on näin arvoton?

Tammikuu vaihtui ja kaupassa tarttui karkkipussin kaveriksi Mars 2-pack patukka. Sinä iltana huomasin, että patukka riittää ja tyydyttää makeanhimon. Karkkipussi meni tietenkin, kun oli ostettuna. Somessa pyöri samaan aikaan Suurin Muutos- valmennus. Valmennus joka opastaisi elämäntapamuutoksessa. Mietin, että jos en nyt tee jotain, paino karkaa ja en saa sitä enää hallintaan. Ostin valmennuksen. 

Aloitusta edeltävänä iltana näin kaupassa kaikkia uutuuskarkkeja. Ostin useampaa, söisin muka myöhemmin. Tietäähän sen, kaikki meni muutamissa illoissa. Olo oli huono, närästi ja koin vahvaa surua. Tiesin nyt vastauksen, söisin itseni hengiltä jos jatkaisin näin.

Aloitin valmennuksen, mutta päätin sallia itselleni tämän mars patukan. Päätin unohtaa, ettei järkevä aikuinen syö joka ilta suklaata. Keskityin valmennukseen. Kokeilin uusia reseptejä, lisäsin reilusti salaattia. Kävin kävelyllä ja joka ilta hyvällä omallatunnolla nautin suklaapatukan. Patukka mahtui kaloreihin, ja paino on laskusuunnassa. Mies sanoi patukan olevan mun vieroitushoito. Kauhea ajatus mutta totta. Vieroitan itseäni vuosia kestäneestä herkuttelusta.

Mietin uskallanko näin avoimesti kirjoittaa, mutta ymmärrän nyt ettei tämän asian ympärillä hyssyttely enää auta. Ymmärrän näiden kipeiden asioiden olevan osa matkaa.

Olen päättänyt onnistua. En 100% usko siihen vielä, mutta sanon itselleni onnistuvani päivittäin, niin kauan että onnistun ja uskon siihen itsekin. Valitsen itseni ja jatkan matkaa joka on jo alkanut.

-Laura 

Sport- geenitestin tulokset+ alekoodi

Tein taannoin yhteistyön merkeissä Evogenomin kanssa Sport- geenitestin, jonka avulla pääsee tutustumaan omaan kroppaan tarkemmin perimän kautta.  Perinnölliset asiat on kiinnostavia ja jos niiden avulla saa työkaluja omaan hyvinvointiin, kannattaa se kurkata mitä ne tekijät siellä näyttää.

Testin tekemisestä voit lukea lukea enemmän täältä. Nyt katsotaan tuloksia ja millaisia ajatuksia ne herätti.

Ajattelin aluksi, että tälläinen testi olisi liian hifistelyä tavalliselle ihmiselle ja olisi enemmän urheilijan työkalu, mutta voin todeta tämän ajatuksen vääräksi. Testitulokset olivat mielenkiintoista luettavaa ja sain niistä valtavasti irti. Paketti on kaikkiaan 87- sivuinen joten tätä pitää lukea useampaan kertaan.

Osaan on ollut aavistuksiakin mutta yllätyksiäkin tuli vastaan. Sain tietää mm. olevani aamuihminen, vaikka voisin väittää sen olevan juuri toisinpäin. Varmasti liian vähäinen uni ja ylipaino vaikuttaa siihen tunteeseen, että aamut on olleet pitkään hankalia.

Painonpudotuksen suhteen sain valtavasti lisää ymmärrystä itseäni kohtaan. Ja ymmärryksen voi kääntää työkaluksi! Perimän kautta minulla on mm. keskivertoa voimakkaampi mieltymys makeaan. No tämän allekirjoitan täysin, voin välillä oikein kuulla herkkujen huutavan perääni.. Tuloksien mukaan perusaineenvaihduntani on keskimääräistä hitaampi. 

Sain myös tietää, että minun kannattaa suosia hitaita hiilareita, ruokailuun testituloksilla saa kyllä hyvää runkoa. Tietoa saa myös mm. napostelutaipumuksesta ja ruokahalusta.

Liikuntaan saa myös infoa, minulle tulokset kertovat että edustan keskivertoa kookkaampaa ja liikunnalla on iso merkitys painonhallinnassa ja laihdutuksessa. Vaikka sanotaan, että ruokavalio on suuressa roolissa painonpudotuksessa, saan tästä vahvistusta sille, että liikuntaan kannattaa minun panostaa myös alkuvaiheessa.

Aivan valtavasti mielenkiintoista infoa siitä kuka minä olen. Elämäntapamuutosmatka on ennenkaikkea matka itseeni ja odotan innolla itseeni tutustumista. Kuka minä olen, mitä minä haluan ja mihin minä olen matkalla..

Tällä hetkellä Sport-geenitestit ovat loppuunmyyty, mutta saan tarjota teille mahdollisuuden tutustua itseenne tarkemmin PREMIUM- geenitestin avulla alennettuun hintaan! Premium on suosituin testi, ja saatte sen tarjoushintaan 149e! Testin normaalihinta on 290e, joten nyt kannattaa tarjous hyödyntää. Testiin ei normaalisti kuulu raakadata, mutta seuraajina saatte sen kaupanpäälle, joten Premium+raakadata. Saat alennuksen koodilla LAURAPREMIUM. Koodi on voimassa 23.1.22 saakka.

Olen kyllä hyvilläni, että pääsin tutustumaan näin perusteellisesti perimääni. Kuten aiemmin totesin, näistä saa hyviä työkaluja itselle tukemaan muutosmatkaa.

-Laura

Ps. Löydät minut instagramista!

Pala kakkua kerrallaan!

Vuoden ensimmäinen päivä.. 

Kuinka moni on jo aloittanut uuden alun? Vähän kuivaa kanaa ja parsaa lautasella.. Tai vähintään miettii jo dieettivalmennuksen tilaamista? Aloitus ehkä maanantaina, niin ehtii vielä viikonlopun mättää herkkuja mitä ilman sitten pitäisi sinnitellä ainakin 8 viikkoa. Tai ehkä voisi vetää viikon tai kahden mehupaaston, ihan että pääsee hyvään vauhtiin.. Suolihuuhtelullakin saa painoa alas! Mielessä siintää kesäkunto ja onni paremmasta elämästä.

Voin myöntää, että itse olen vuosien varrella ostanut monenlaisia valmennuksia ja dieettejä. Olen mennyt kauppaan kilometrin mittaisen listan kanssa ennen dieetin alkua. Ei punaisia kasviksia, niissä on liikaa kaloreita, vihreitä! Tomaattia ei missään nimessä, se on hedelmä.. Listalla myös useita erilaisia, ja todella hintavia lisäravinteita, joita sitten hampaat ja naama irvessä "nautitaan" liikuntasuorituksen aikana tai jälkeen. Muistan yhden dieetin, jossa oksennukseen asti join näitä juomia salilla, kävin salilla useamman kerran viikossa ja lenkkeilin siihen päälle monet lenkit viikossa ja mietin etten halua tätä. Ja silti senkin jälkeen ostin useamman valmennuksen. 

Vaikka nyt olen muutaman vuoden jo kiertänyt laihdutuskuurit kaukaa, tunnen vuoden vaihteen lähestyessä ahdistusta. Pitäiskö ostaa taas joku hyvä dieetti, saisin homman hyvään vauhtiin ja sitten opettelen syömään järkevästi.. Onneksi markkinoilla on nykyään myös fiksuja valmennuksia. Niitä missä opetellaan syömään ja liikkumaan normaalisti. Silti laihdutuskulttuuri on hakattu meihin syvälle. Miksi pitäisi pyrkiä kesäksi kuntoon, kun enemmän hyötyä olisi pyrkiä elämäsi loppuajaksi kuntoon. Näillä valmennuksilla tehdään isoja rahoja, joten ei kaikkia haittaa, vaikka palaat ostamaan uudistetun kesäksi kuntoon- valmennuksen aina uudestaan. Nostan hattua näillä valmentajille, ketkä opastavat pysyviin muutoksiin. Heidän tarkoitushan on tehdä lopulta itsensä tarpeettomiksi. 

Isomman ylipainon omaavana mietin välillä sitä isoa määrää painoa, mitä pitäisi saada kadotettua. Olen miettinyt sitä järkevää laihdutusta, noin puoli kiloa viikossa.. Ja mieli huutaa "aivan liian hidasta, haluan kuntoon heti!!" Mutta kun mietit, onko paino tullut hetkessä.. Ei. Miksi se pitäisi saada nopeasti pois? Jos alkaisikin huolehtia itsestä, korjaisi asian kerrallaan. Kuka sitä nyt taloakaan remontoi jokaista kohtaa yhtä aikaa. Pelkkä mielikuvakin naurattaa, sekopäisenä juoksisi pitkin taloa ja vaihtaisi lattiaa, repisi tapetteja ja piikkaisi laattoja irti, kaikkea sitä yhtä aikaa.. Sehän olisi täysi kaaos. Miksi kaikki rempallaan olevat elämäntavat pitäisi korjata kerralla? Verenmaku suussa ääripäästä toiseen..

Jos vetääkin henkeä, ja ottaa yhden asian kerrallaan korjattavaksi. Ja kohta kerrallaan rakastaa itsensä kuntoon, ja samalla nauttii siitä elämästä mitä elää. Puoli kiloa viikossa, se on noin kaksi kiloa kuukaudessa ja se tekee vuodessa sitten noin 24kg.. Ja mitä sitten jos ei karista kyydistä kuin puolet tuosta, jo sekin on aivan valtava määrä parempaa oloa ja eloa, mitä taas jos se tulisi painoksi lisää.

Ei koko kakkuakaan vedetä kerralla, tai ainakin se olisi aika sotkuista.. Pala kakkua kerrallaan, se toimii paremmin.

-Laura

Geenitestin avulla enemmän tietoa!

 * Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Evogenom- yrityksen kanssa.

Sain mahdollisuuden testata yhteistyön merkeissä sport- geenitestiä, jonka avulla saisin lisää tietoa siitä miten geenini vaikuttavat kehoni toimintaan mm.palatumisen suhteen.. Faktatieto omien mututuntemuksien sijaan kuulostaa paremmalta.

Geenitestin avulla pääsee kurkkaamaan omaan genetiikkaan syvemmälle,ja ehkä sitä kautta löytämään hyvinvointiin uusia avaimia. Testin avulla saan tietoon esimerkiksi millainen harjoittelu toimii juuri minulla.

Testin tilaaminen on helppoa, se toimitetaan sinulle kotiin postilaatikkoon mahtuvassa paketissa. Testipaketin mukana tulee selkeät ohjeet miten testi otetaan. Paketissa tulee pieni näyteputkilo, jonne oma sylkinäyte laitetaan. Sitten testi postitetaan Evogenomille takaisin samassa paketissa missä se tuli, postimaksu on valmiiksi maksettu. Tulokset tulevat kotiin niiden valmistuttua. Yritys sijaitsee Jyväskylässä, joten kyseessä on kotimainen yritys.

Kieltämättä erityisen kiehtovaa saada tietää itsestä enemmän, 

mitä geenini minusta kertookaan ja miten sitten näitä tietoja saan käytettyä hyödykseni.

Mikäli sinulla on intoa selvittää omaa genetiikkaasi syvemmälle, koodilla SPORTLAURA saat sport-geenitestin edullisemmin! Koodilla saat testin 190e hintaa, sen ollessa normaalisti 590e. Koodi on voimassa 24.5-31.5.2021.

 

Olen oman näytteen nyt putkiloon tallentanut, ja se lähtee kohti Jyväskylää. Kirjoittelen raportin saavuttua tuloksista ja miten aion saatuja tietoja hyödyntää hyvinvointiani korjatessa.

-Laura

Ps. Löydät minut instagramista, missä päivittelen kuulumisia säännöllisesti.