Kannustava vai lyttäävä lähipiiri?

 Mietin uskallanko kirjoittaa, että kaikilla meillä on lähipiiri. Toivoisin ainakin, että jokaisella meistä on lähipiiri, jonkinlainen tukiverkko. Muodostuu se sitten perheestä, ystävistä, työkavereista..

Isossa elämäntaparemontissa lähipiriin merkitys korostuu. Oli muutos sitten mikä tahansa. Ison ylipainon tiputtaminen on pitkä prosessi ja vaatii tukea. On hurjaa huomata, kuulla ja nähdä millaista palautetta esimerkiksi ylipainoiset saa juuri siltä lähipiiriltä.

Itse olen esimerkiksi kertonut pudottaneeni painoa, ja siihen on tokaistu "hieno homma, mutta onhan tuota vielä mitä tiputtaa.." tai kun aloitin tämän projektin, " tosi hyvä, mutta vuosia tulee menemään.." Aivan kun en tietäisi näitä itsekin, vähän että ensin silittää ja sitten lyö. Sanoisitko alkoholistille, joka kehuu olleensa esimerkiksi kaksi viikkoa juomatta, että onhan noita viikkoja vielä mitä olla juomatta..

Monesti tuntuu, että se lyttääminen on jotenkin helpompaa, vai livahtaako se ajattelematta luonnostaan? Olisiko niin vaikeaa kehua, tsempata.. Kysyä vaikka lenkille tai kuunnella toisen fiiliksiä, ilman että työntää negatiivisuutta toisen muutostyöhön.

Koskaan ei nimittäin tiedä missä vaiheessa henkisesti elämäntapamuuttuja on, kaipaisiko tsemppiä ja musertuu kuittailun alle? Harva kai tuollaisesta kommentoinnista saa mitään, ehkä joku voi saada lisää vauhtia että minäpä näytän.. Mutta epäilen.

Sen varalta, että kaipaat juuri nyt kannustusta: Minä uskon sinuun, muutos ja päivä kerrallaan! Et ole yksin tässä suossa, yhdessä täältä noustaan. Minulle saa aina laittaa viestiä, kommentteihin tai instagramin puolella. 

-Laura

Eväitä vuoteen 2021

Olen tehnyt aina laiskasti lupauksia vuoden vaihtuessa. Mutta tavotteita ja erilaisia listoja olen aina rakastanut tehdä.

Tänä vuonna en ota mitään painoon liittyvää tavoitetta, siihen kun vaikuttaa niin moni asia. Mutta sen sijaan keskityn tekijöihin, mitkä sitten voisivat vaikuttaa tähän muutosmatkaan oikealla tavalla.

Ja näitä tekijöitä on:

• uni
• liikunta
• ravinto
• vesi
• henkinen hyvinvointi

Nämä kaikki voi jakaa todella moneen osaan, mutta näiden ympärille tulen keskittymään ja luomaan tavotteita.. Esimerkiksi hyvä uni vaikuttaa kaikkeen, ja huomaan ero kun on nukkunut hyvin ja riittävästi.

Liikuntaan otin sellaisen tavoitteen, että käyn liikkumassa joka toinen päivä. Huomasin kuitenkin nopsaa, että joinakin päivinä tulee settiä, ja se aiheutti stressiä kun olisi "pakko" mennä lenkille. Lisäsin siis tavoitteeseen, että liikuntaa tulisi tulla joka toinen viikko 3 kertaa ja joka toinen viikko se 4 kertaa. Tavoitteena joka toinen päivä, MUTTA jos tulee jotain minkä takia se ei onnistu, on ok muokata liikuntakertaa menojen mukaan.

Vettä pyrin juomaan 1,5-2l ja se on onnistunut pääosin hyvin. Täytän 1litran vesipullon aamulla ja sen täyttö kertaalleen. Litran pullon avulla on helppo myös visualisoida määrää ja sen suhteen pysyy kärryillä.

Ruokailussa keskityn nyt isoihin linjoihin. Eli siihen, että ruoka menee säännöllisesti, vähintään 5 kertaa päivässä ja päivän aikana menee hedelmiä ja vihanneksia.

Henkinen hyvinvointi kuuluu osaltaan näihin kaikkiin, mutta olen ottanut aikaa kirjoille, musiikin kuuntelulle.. Ja nämä toimet sitten ovat vaikuttaneet mm.uneen! Eli kaikki todella vaikuttaa kaikeen..

Näillä toimilla paino on lähtenyt laskuun, olo on parempi ja mieli virkumpi. Joten suunta on oikea.

-Laura

Ps. Jaan kuulumisia melkeinpuoletminusta- instagram tilillä, tule mukaan!

Sinulle joka yrität!

Törmäsin tuossa muutamia päiviä sitten Forum24 lehden tekstiviestipalstalla oheiseen tekstiin. Ja vaikka teksti minua ärsyttikin, sitä enemmän se teki minut surulliseksi. Kuinka kaukana ihmiset ovatkaan toisistaan.

On eittämättä helppo huudella asiasta, josta itse ei ole koskaan kärsinyt. 55 vuotta ihannemitoissa, hieno homma. Minä joka en ole koskaan juuri välittänyt alkoholista, pitäisikö minun huudella alkoholistille "korkki vaan kiinni, raittiina vuodesta 86!". Ehkä ei, en tiedä niistä demoneista mitään.

Miksi sitten toisten vähättely, tuomitseminen ja itsensä nostaminen on niin helppoa. Tuossahan tehdään sitä kaikkea. Nostetaan itseä sillä, että on ollut aina ihannemitoissa. Vähätellään isosti niitä, ketkä ylipainon kanssa kamppailee..

Mietitäänpä sitten ylipainoa. Siinä ei ole koskaan kyse vain yhdestä ongelmasta, vaan pikemminkin monen asian summasta.

Niimpä minä kehun sinua, sinua joka yrität! Kerta toisen jälkeen lähdet lenkille, teet parhaasi uusien tapojen kanssa.. Kokeilet uusia keinoja, et luovuta! Nostan hattua sinulle, olet taistelija ja pääset varmasti maaliin. Uskon sinuun ja uskon minuun.

Mietin näistä asioita jo ennen tuota Forumin tekstiviestipalstaa. Olen miettinyt tätä kun käyn lenkillä. Kun sitkeästi kävelen ja yritän päästä tästä suosta kuivemmalle maalle. Ja mietin sinua, joka myös ylipainon kanssa kamppailet tai muunlaisen syömishäiriön tai oikeastaan minkä ongelman kanssa vaan taistelet!

Ei koskaan kannata vähätellä toista ja toisen tilannetta. On helppo sanoa, että lenkille vaan jos on aina ollut liikunnallinen, nauttinut liikunnasta ja on esimerkiksi hyvässä fyysisessä kunnossa. Kepeästi vähätellä sille jolla on esim. 50kg ylipainoa, lastina lisäksi ehkä kipuja, muita sairauksia..

Kannustuksen kautta, se liikuttaa paljon pidemmälle.

-Laura

ps: Löydät minut myös instagramista