Epätäydellisen täydellinen sunnuntai

Maailma on mullin mallin. Monen elämä on riisuttu kiireistä, kalenterit on tyhjentyneet. Samaan aikaan toiset meistä painavat pitkää päivää. Kamppailevat näkymätöntä vastaan.

Meidän perheessä on menty kotikoulua muutama viikko, harrastukset on tauolla ja on ollut aikaa syventyä siihen mikä on kaikkein tärkeintä, perheeseen. Vuosi vuodelta perhekeskeinen ajattelumaailma on meillä syventynyt. Sitä on täytynyt opetella, olla itsekäs oman perheen edun vuoksi.

Sunnuntai on ollut meillä pitkään perhepäivä. Olemme touhunneet silloin aina jotain yhdessä. Yleensä ihan perusjuttuja. Tänään ei tehty poikkeusta vaan oltiin jo suunniteltu aiemmin viikolla, että suuntaamme ulkoilemaan eväiden kanssa. Aamu alkoi rauhallisesti, nukuttiin pitkään ja katsottiin sängyssä hauskoja videoita. Nauroin niin, että nauru kupli vielä pitkään rintakehässä. Hidas aamupala, tilattu marjatoimitus ja eväiden tekoa.. Hyvin perustouhua.

Suunnattiin eväiden kanssa Koitelin Koskille, kierreltiin luonnossa ja ihailtiin luonnon ihmeitä. Vapaana virtaavaa vettä, jään kuvioita ja heräilevää luontoa. Tietysti tämän kaiken lomassa tuhat kertaa kommentoida lapsille, ettei saa mennä liian lähelle vettä!  Pois sieltä, älä uita itseäs. Tule nyt hyvänen aika pois sieltä.. Anna siskolle vuoro kiivetä, odota omaa vuoroa.

Eväiden syönnin jälkeen istuin kivellä ja silmien edessä jää rasahti ja vesi valtasi lisää tilaa itselleen. Ihailen vettä elementtinä, ei se loputtomiin vangittuna pysy. Luonto on muutenkin aivan mieletön, se mukautuu siihen miten kaikki muu muuttuu ympärillä.

Kotona syötiin vielä yhdessä iltaruoka, lämmitin saunan ja saunan lämmössä venyttelin varpaita ja mietin, että tänään oli juuri epätäydellisen täydellinen päivä ❤️ Sellainen elämänmakuinen.

Tsemppiä kaikille kotikouluun, töihin tai missä nyt oletkin. Päivä kerrallaan.

-Laura