keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Hiljaiset hahmot höyrysaunassa

Heippa, pitkästä aikaa..

Olen tässä käynyt viime kuukausina suht aktiivisesti uimassa. Aikalailla pari kertaa viikossa. Keskiviikkoisin on lapsilla kokkikerho uimahallin kanssa samassa rakennuksessa, joten uimaan tulee lähdettyä samalla reissulla. Toinen kerta ajoittuu sitten lauantaille, kun lapsilla on uimakoulu.

Keskiviikkoisin käyn aina vesijumpassa. On jotenkin hauska seurata ihmisiä monitoimialtaalla. Jumppaamaan tulossa olevat tunnistaa melkeinpä aina liikehdinnästä. Pikkuhiljaa väkeä valuu altaalle, ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jumppaamaan tulleet alkavat liikehtimään jumppaavaan tyyliin. Ehkä haarahyppyjä, lantionkiertoa tai muuta epämääräistä liikkumista. Altaalla on tällöin vielä poreista nauttivia ja he pälyilevät jo epäilevän näköisenä näitä liikehtiviä ihmisiä. Mitä nämä nyt täällä oikein hommaa!?


Altaalla on vaikea saada katsekontaktia muiden kanssa. Ehkä pikainen hymy katseiden osuessa ja äkkiä silmät seilaamaan pitkin laattaseinää. Kun tulee vesijumpan kuulutus, muutama kauhoo kauheaa vauhtia pois altaasta, ettei nyt vaan jää altaaseen jumiin kun alkaa jumppa! Pakko sitten jäädä jumppaamaan.

Siinä vaiheessa kun mahdollisia apuvälineitä jaetaan, alkaa ihmisillä tulla vapautuneempi fiilis. Vaahtomuoviset pötköt tai hymynaamat laitetaan eteenpäin hymyn kera. Aivan kuin niiden avulla olisi helpompi ottaa toiseen kontaktia. Ja varmasti onkin.



Musiikin alettua kaikki keskittyy jumppaamiseen, mahdottomien liikeiden kohdalla saa jo vähän keskustelua aikaan. Vähintään siinä vaiheessa, kun jumppaa toisen syliin tai mojauttaa koivella toisen kylkeen, tulee jo sanottua reilummin ääneen jotain. Jumpan jälkeen hymy on herkässä ja kaikki hymyilee toisilleen, ollaanhan sitä sentään oltu samassa liemessä äsken.

Entä sitten höyrysauna. Siinä vaiheessa jurompi on saanut taas suun suppuun. Höyrysaunaan kun menee, ei hetkeen näe mitään. Siinä voi joko tönöttää ovella ja koittaa tihrustaa mahtuuko sekaan,  tai kursailematta istua syliin! Tai sitten tehdä niin kuin minä, savon murteella reilusti tiedustella onko ruuhkaa. Joskus tulee vastaus, mutta hyvin usein mykät hahmot juuri ja juuri erottaa liikehdinnän takia. Tekevät tilaa.

Onhan se aika intiimi tilanne, istua siinä alasti vieraiden kesken. Minut on eräs lukija tunnistanut saunassa. Mietin hetken, että kauhiaa, oon ihan alasti. Mutta niinpä se oli toinenkin, joten samalla viivalla oltiin.

-Laura

Ps. Suosittelen kaikella rakkaudella keskiviikon vesijumppaa Jatulissa, tehokas ja hyvä! Ja mulle saa tulla juttelemaan, saunassa tai altaalla <3

Löydät minut myös Instagramista!

2 kommenttia:

  1. Vesijumppa on ihan parasta! Ja se fiilis sen jälkeen, kun on kaikkensa antanut :) Kiitos tästä postauksesta, sain taas uutta intoa lähteä uimahallille!

    VastaaPoista