Liian pieni takki!

Kävin tänään tauon jälkeen lenkillä. Päivät on menny sairastaessa, tiukassa on ollut tämä tauti. Vaikka ehkä lepo tuli tarpeeseen.

No tänään lähdin lenkille, pimeään ja sumuiseen iltaan. Lenkkeilin tyttöäni vastaan, joka oli kokkikurssilla. Toivon, että hän 7v kohta kokkailee ja minun ei tarvi!

Lähtiessä vetäisin päälle mustan, pitkän softshell-takin. Ostin sen pari vuotta sitten. Tiiättekö lenkkitakiksi, pitää tuulta ja tihkua, ei haittaa vaikka vähän sataa vettä. Arvoin liikkeessä kokoa, otanko sopivan vai pikkusen naftin. Koska alan lenkkeilemään välittömästi ja sitten se takki on pian iso! Sopiva olisi tietysti kivempi alussa mutta kyllä kilot sulaa niin vauhdilla, että paras ottaa pikkusen pieni takki. Makso kuitenkin 129e joten onhan se tympeää jos kohta iso. Ostin siis pikkuisen liian tiukan takin, ihan hyvä se on kun vetoketjukin menee kiinni!

Nyt aikaa on menny reilu kaks vuotta ja takki on edelleen nafti. Olen vältelly sen käyttöä, koska lenkillä perse työntää helmaa ylöspäin! Ihan oikeasti, pitkä, pikkuisen nafti takki ja iso perä, nämä ei oikein toimi yhteen. Perse  nostaa takkia ylös ja käsi vetää alas.. Tätä jatkuu koko lenkin ajan, ei kovin mieltä ylentävää!

No tänään huomasin, että takkiin on tullut väljyyttä! Vaikka ei tarpeeksi silti, edelleen perä nostaa ja käsi laskee.. Toki voisko sen laskea lisäliikkuvuudeksi? Nyt jännään sitä, että kestääkö takin vetoketju niin kauan, että takki on sopiva. Oon nimittäin saattanut repiä vetoketjua liian kovakouraisesti ja se on ottanut vähän osumaa. Mutta pitäähän elämässä jotain jännitystä olla!

Mitä tästä opimme? Ostakaa sopivan kokoisia varusteita, paljon helpompi ja kivempi silleen. Ainakin minusta tuntus.

Mutta mahtava fiilis, kun vaatteista huomaa, että kroppa muuttuu. Kohta se takkikin on sopiva, vetoketjulla tai ilman.

-Laura

* instagram: melkein puolet minusta
* facebook: melkein puolet minusta