Tammikuussa otin lähtöpainon 1.päivä, sekä otin mitat. Olen useamman kerran harmitellut, etten tajunnut heti alussa ottaa mittoja. Mutta näillä mennään. Jatkossa katson tilanteen siis kuun viimeinen päivä, ja kerron missä mennään.
Sorruin puolessa välissä kuukautta vaa'alle, ja meinasin pyörtyä järkytyksestä! Paino oli noussut. Työnsin kiireesti puntarin kaappiin ja päätin unohtaa koko asian. Vaikka noussut paino aika usein pyöri mielessä, en sortunut vaakaan enää. Kuun viimeinen päivä otin aamupainon, joka oli alkukuuhun verrattuna 0,3kg plussalla. Ärsytti, tympi ja ketutti. Mutta hetkessä fiilis muuttui, kun otin mitat!
Mitoista oli hävinnyt:
- lantio -3cm
- rinnanympärys -3cm
- vyötärö -2cm
- pohje -1cm
- reisi -7cm
Siis kuukaudessa! Jalat on tuntuneet erilaisilta, tiiviimmiltä. Mutta silti, olin aivan huuli pyöreänä. Tässä huomaa, että pelkkää vaakaa ei kannata tuijottaa. Kannattaa ottaa mittoja ja kuvia. Helmikuun lopussa ajattelin, ottaa kuvia kropasta. Omalle peilikuvalle sokaistuu, joten kuvista voisi jo nähdä jotain muutosta.
Ensi viikolle on ohjelmassa pitkästä aikaa kuntosalia, jo rutiiniksi muodostunutta vesijumppaa ja ruokailuun keskittymistä. Flunssa taitaa mennä nopsaa ohi, mutta kevyesti kuitenkin liikkeelle, ettei tule takapakkia.
Ihanaa viikkoa kaikille <3
-Laura
